Uutiset
Lähdetään kelttiläismaisemiin – Anno 117: Pax Romana Gamescomissa
A
Alyssa Mercante
Pax Romana ei kuitenkaan rajoitu vain Roomaan, koska keisarikunta kattoi laajalti Euroopan maita ja meriä, minkä vuoksi keisarikuntansa voi valita rakentaa myös toiselle, kelttiläiselle Albion-alueelle. Pelasin Anno 117: Pax Romanaa pari kuukautta sitten ennakkoesittelytilaisuudessa Roomassa. Silloin emme voineet valita pelialueeksi Albionia, mutta vastikään järjestetyssä Gamescomissa sain syventyä kelttien erikoiseen ja sumuiseen maailmaan omakätisesti.
Roomalaiseksi keisarikunnaksi Albion kansoineen on mysteeri: he haluavat olutta ja juustoa ennemmin kuin makkaraa ja leipää, he palvovat outoja jumalia (Epona, Mercury-Lugus ja Cernunnos, jotka kaikki tarjoavat erilaiset polut Pax Romanan kattavassa taitopuussa, jos heidät valitsee osaksi saarensa kulttuuria), ja heidän väkensä koostuu kahlaajista, sepistä ja valtuutetuista, joista jälkimmäiset saavat albionilaisilta paljon suurempaa kunnioitusta kuin Rooman keisari.
Koska olin jo päässyt sisään Anno 117:ään kuukausia aiemmin, olin innokas viimein astumaan eri biomiin ja päättämään, kuinka hallitsisin. Rakentaisinko kelttiläisen Albionin, joka kunnioittaa paikallisia perinteitä, vai uskaltaisinko vieraannuttaa heitä entisestään muokkaamalla maata ja kuivattamalla suot, jotka tarjoavat kansalle ankeriaita ruoaksi ja ruokoja sandaalitarvikkeiksi?
Pian sen jälkeen, kun olin rakentanut sahan ja varaston taatakseni säännöllisen puutavaran saannin uudelle keisarikunnalleni, pelinsisäinen ponnahdusikkuna (joiden avulla Anno jakaa kerronnan murenia) varoitti minua: kahlaaja halusi puhua kanssani. Hän käveli ohitseni ”ankeriaskorin rasittamana” ja silmäili minua selvästi hämmentyneenä roomalaisasustani, mutta kutsui minua riittävän kohteliaasti kuvernööriksi. Anno asetti eteeni ensimmäisen valintani hallitsijana: omisinko hänen hyödykkeensä ja toivottaisin tervemenneeksi vai ostaisinko hänen ankeriaansa?
Tahdoin olla monikulttuurinen ja avosydäminen johtaja, joten ostin hänen koko saaliinsa. Hän ei voinut uskoa onneaan ja toivoin, että se onni levittyisi keisarikuntaani. Viimeksi, kun pelasin Annoa, kulutin rahani sen verran vauhdikkaasti, että minun oli otettava laina toisensa jälkeen ja olin yhä vaarallisen velkaantunut demon loppuessa.
Tahdoin kahlaajakansani olevan onnellinen, jotta he ahkeroisivat kovemmin ja tuottaisivat enemmän hyödykkeitä kaupantekomme tueksi. Se on tärkeä tekijä, jotta kasvava keisarikunta saadaan voiton puolelle.
Tiedän kansan rakastavan simpukoiden ja ankeriaiden syömistä, joten varmistin, että kaikki on valmiina Albionia täplittävien vesialueiden ruoppausta varten. Päivitin heidän kotinsa niin pian kuin mahdollista (mikä nostaa heidän onnellisuuttaan ja siten minun tulojani) ja rakensin kauppatorin sekä paikan bardille nostattaakseni yhteisön tunnelmaa lauluin ja tarinoin. Etsin lähimmän suon (Anno antaa aina lähtökohdaksi rannikon, joka on kaupanteon väylä, mutta suuri osa tarvittavista asioista on sisämaassa) ja perustin puodin valmistamaan kenkiä, joita varten tarvittiin myös rakennus ruokojen keräämistä varten ja toinen niiden punomiseen.
Albionini kansalaiset vaikuttivat onnellisilta, mutta kuten tiedämme, imperiumeja ei rakenneta päivässä.
Ubisoft Mainz esittelee osana pelattavaa demoa tämän peliversion taistelua, joka on tärkeä (ja kiistelty) osa Annon pelattavuutta. Pax Romana keskittyy maataisteluun ja antaa pelaajille tilaisuuden käyttää joukkoja, kuten kirveenkantajia ja sotavaunuja (joista molemmat ovat albionilaisia), joilla voi levittää keisarikunnan vaikutusvaltaa.
Kirveenkantajat voivat läpäistä haarniskan, kun taas sotavaunuista voi heittää keihäitä etäältä, minkä vuoksi ne ovat erityisen haastava vastus vihollisjoukoille. Kuten pelin ohjaaja Jan Dungel kuitenkin tapahtumassa meille kertoi, tärkeää ei ole vain yksiköiden tehostaminen, vaan sen takaaminen, että keisarikunnassa on suuri määrä väkeä auttamassa rakentamaan tarvikkeita armeijalle.
Ainutlaatuisella moraalijärjestelmällä voi murskata vihollisjoukkoja jopa niin, että he pakenevat, mikä tekee sodasta hieman helpompaa, vai mitä?
Dungel esitteli myös, kuinka toteutettaisiin piiritys ja miten Pax Romana tuo mekaniikkaan vaihtelevuutta. Jos kaupunkia ympäröivät muurit on tehty paaluvarustuksista (eli pystysuorista puunrungoista), ne voi polttaa helposti soihduin. Jos taasen yrittää piirittää kivimuurilla ympäröityä kaupunkia, muurin murtamiseen tarvitaan katapultteja. ”Mutta olkaa varovaisia”, hän neuvoo. Katapultit eivät ole tarkkoja, ja jos omat joukot ovat vaara-alueella, ne voivat muussaantua.
Anno 117: Pax Romana julkaistaan marraskuussa, mutta pelaajat voivat kokeilla demoa Epic Games Storen kautta ja Ubisoft Connectin kautta 2.–16. syyskuuta. Demossa voi valita, haluaako seikkailunsa aloittaa roomalaisessa Latiumissa vai kelttiläisessä Albionissa, joista molemmat tarjoavat omat ainutlaatuiset rikkautensa ja haasteensa. Ei ole helppoa olla kuvernööri!
