/p/silent-hill-2-4542c7Edo-kaudelta saakka samurait kerääntyivät katsomaan makaaberia kabuki-teatteria Japanin hikisimpinä kesäkuukausina, joina viilennystä haettiin esittämällä kauhutarinoita. Japanilaisen kansanperinteen mukaan läkähdyttävät helteet sallivat kuolleiden saapua elävien maailmaan, eli kesän kuumuus on kuin halloweenin vastine Japanissa. Onneksi pelatessani SILENT HILL f -peliä 35 celsiusasteisena päivänä Tokiossa julkaisija Konami Digital Entertainment (KONAMI）ei ole jättänyt aurinkorasvalla valellun ihoni viilennystä pelkkien pelotusten varaan: ilmastointi toimii armollisesti.

SILENT HILL f on uskalias ja virkistävän omaperäinen versiointi rakastetussa sarjassa. Sen viesti on vahva, teemat suureellisia ja harva videopelimaailman virtuaalimiljöö tuntuu vastaavanlaiselta. Yllättävintä SILENT HILL f:ssä saattaa olla se, että se ylipäänsä on olemassa.
Tuntuu jokseenkin osuvalta, että pelaan SILENT HILL f:ää obonin aikaan. Kyseessä on kesäfestivaali, jolloin kuolleiden sielut palaavat kotiin. Usean vuoden ajan näytti nimittäin siltä, että myös SILENT HILL oli iäksi mennyttä. KONAMI vetäytyi vuosien ajaksi videopelipiireistä lähes täysin, ja SILENT HILL -fanit jäivät pelkäämään pahinta. Onni oli kuitenkin myötä, ja tilanne muuttui viime vuonna.

SILENT HILL: The Short Message starttasi sarjan huhutun uudistuksen vuoden 2024 alussa, ja hyvän vastaanoton saanut SILENT HILL 2 -uusioversio myöhemmin samana vuonna todisti, että fanien rakkaus sarjaa kohtaan on edelleen riittoisaa, kun puolalainen kehittäjä Bloober Team henki uutta elämää PS2-klassikkoon. Fanien kiinnostuksen sytyttyä jälleen SILENT HILL f uskaltaa viedä uraauurtavan kauhusarjan rohkeaan ja uudenlaiseen suuntaan: itään.

Ensimmäistä kertaa sarjan historiassa KONAMI ja kehittäjä NeoBards ovat uskaltautuneet viemään SILENT HILLin sarjan nimellisestä amerikkalaiskaupungista Japanin syrjäseuduille. Mainen maisemalliset lomamaat vaihtuvat japanilaiseen vuoristokylään, ja SILENT HILL f kääntää kellot takaisin 1960-luvulle. Pelaajat astuvat teinityttö Shimizu Hinakon kenkiin hänen kamppaillessaan ongelmiensa kanssa löytääkseen paikkansa selittämättömästi sumuun peittyneessä Ebisugaokan kylässä, joka muuttuu päivä päivältä häiriintyneemmäksi.

”SILENT HILLin tapahtumat ovat perinteisesti sijoittuneet saman nimiseen kylään, mutta luodessamme uutta projektia päättelimme, että jos samanlaisuuksia on niin tarinassa, pelissä kuin miljöössä, juttu alkaa tuntua tylsältä”, sarjan tuottaja Motoi Okamoto selittää. ”Motivaationi miljöön muuttamiseen oli siis tuoreuden tavoittelu.”

Se kokeilu epäilemättä kantoi hedelmää. Kuvitteellinen Ebisugaokan kylä on upea ja aivan ainutlaatuinen virtuaalipaikka. Kanayama-nimisen aidon japanilaiskylän innoittamana pelin tekijät halusivat toisintaa sen labyrinttimäiset kadut ja kujat, joiden klaustrofobista luonnetta he tehostivat luoden tiloihin maksimaalista jännitystä. Vaikka videopelien paljon puhutussa historiassa on pitkäaikaisia siteitä Japaniin, harva peli antaa pelaajien tutkia uudelleen luotuja versioita valtion nykyaikaisista syrjäseuduista. Viime aikoina on kulutettu tuntikausia veistellen ronineja länsimaisten samurai-teosten kuten Assassin’s Creed Shadowsin ja Ghost of Tsushiman parissa, mutta Japaniin sijoittuvat AAA-pelit ovat harvinaisuus – etenkin 1960-luvun maalaiskylien osalta.
”Vaikka japanilaiset kauhupelit voivat olla vähentyneet, uskoakseni Japanin suosio pelien miljöönä on nähnyt päinvastaista kehitystä. Viime vuosina sitä on nähty selvästi enemmän”, Okamoto myötäilee. ”Japanissa tuotettuja ja Japaniin sijoittuvia kauhupelejä ei ole nähty suurina julkaisuina viime vuosikymmenellä, joten se oli selvä riski, mutta riski ja mahdollisuus ovat saman kolikon kaksi puolta… Siksi päätimme panostaa täysillä japanilaiseen kauhuun.”

Jopa elokuvissa japanilaisen kauhun asema on heikentynyt entisestä. Yakuza-peleissä pelaajat näkevät hassusti taistelevia kovanaamoja neon-valoissa kylpevässä versiossa Osakasta, mutta ylellisesti renderöidyn 1960-luvun kaupungin luonne tuntuu käsinkosketeltavasti jämähtäneeltä. SILENT HILL f on hämmästyttävän kaunis peli, joka vangitsee vaivatta sijaintinsa ilmapiirin ja tunnelman tavalla, jota lähimuisti ei onnistu yhdistämään moneenkaan peliin. Tunnen heti vetoa tutkia kaikki hiljaiset katujen nurkat, huomaan vierailevani jokaisessa Inari-pyhäkössä, luen kauniisti kirjoitettuja kanjeja ja käyn läpi aavemaisten rakennusten virheettömiä liukuovia.

Ei kuitenkaan mene kauaakaan, ennen kuin jätän kummitusmaisen kauneuden taakseni ja Hinakon kauhistuttava kävely kylän halki muuttuu taisteluksi elämästä ja kuolemasta. Kun kaamea sumu laskeutuu aiemmin niin vaitonaiseen kylään, marionettimaiset olennot tutisevat ja nytkähtelevät kohti Hinakoa sydänalaa puristavan pahantahtoisesti. Samalla kun ketään kylän aikuisista ei näy missään ja Hinako kavereineen kohtaa hirviöitä joka käänteessä, Ebisugaoka saastuu pikkuhiljaa punaisista kasveista. Niiden lumoavat, verenpunaiset kukat leviävät kaduilla kuin lonkerot, jotka yrittävät kietoutua Hinakon jalkoihin ja sitoa hänet aloilleen.

Temaattisesti siirtymään pois USA:sta sopii se, että SILENT HILL f:ssä aseitakaan ei löydy mistään. Sen sijaan sankarittaremme puolustaa itseään millä vain aseilla, jotka sattuvat tulemaan vastaan: tikareilla, pesäpallomailoilla, teräsputkilla ja sirpeillä. Kun syöksyn pois puukon terän tieltä ja teen vastaiskun juuri ajoissa, aistin tiivistunnelmaisessa lähitaistelussa enemmän kuin vain säväyksen FromSoftwaren Dark Soulsia.

Kehittäjätiimin pelattavuuden johtajan mukaan ensisijainen innoitus f:n taisteluun ei kuitenkaan ollut kunnianosoitus Hidetaka Miyazakille, vaan lähtökohtana oli sarjan menneisyys. ”Koska tämä on tuore versio SILENT HILListä, katsoimme kaikkia vanhempia SILENT HILL -pelejä”, kertoo Al Yang, pelijohtaja NeoBards-studiolla, joka kehittää peliä yhteistyössä KONAMIn kanssa. ”Pelattavuuden suhteen minulle ja tiimille kaksi vahvinta vaikuttavaa tekijää olivat SILENT HILL 1 ja SILENT HILL 4. SILENT HILL 4 on hyvin lähitaistelukeskeinen peli, joten tahdoimme toisintaa sen jännityksen ja tahdin mutta modernimmalla tuntumalla.”
SILENT HILL f on siis peli, jossa painostus on rakennettu osaksi järjestelmää. Resurssien hallinnan lisäksi pelaajien aseissa on kestävyysmittari, joka takaa, että pelaajien on hankittava työkalupakki korjatakseen taisteluvälineensä ennen kuin ne hajoavat. Lisähuoleksi Hinako-paralla on myös järkimittari. Kun hän kohtaa painajaisolentoja ja seuraa kotinsa alistumista pimeydelle, on pelaajien tehtävä tarkkailla huolella Hinakon mielenterveyttä. Järkimittaria käyttämällä hän voi hidastaa hyökkäyksiä ja onnistua elämän pelastavissa keskittymishyökkäyksissä – mutta osuman saaminen keskittymistilassa saa Hinakon oman elämän kulumaan paniikkia aiheuttavasti.

”Moni sanoo todella nauttivansa siitä, että kauhupelit pelottavat”, Yang sanoo. ”Arvelen heidän joskus tarkoittavan sitä, että he nauttivat jännityksestä, jota kauhupeleistä saa. Siksi resurssit ovat meille iso juttu. Aseiden kestävyyden voi nähdä, samoin elämäpalkin. On hyvin tärkeää nähdä, kuinka lähellä näiden merkittävien resurssien loppuminen on. Tavaratilakin on tosiaan rajallinen. Uhan tiedostaa, mutta samalla ymmärtää oman rajallisuutensa ja sen, kuinka lähellä kuolema on ja kuinka pikaisesti resurssit ehtyvät. Se on mielestämme se, joka luo jännitystä. Pelaajana saattaa aavistaa, mikä nurkan takana odottaa, mutta siitä ei ole varmuutta, kuinka valmis on kohtaamiseen.”

Varhaiset tasot koostuvat pystysuorista ja labyrinttimaisista kentistä, jotka tunnetaan japaniksi nimityksellä ”kinkotsu”. Ne lisäävät klaustrofobista tuntumaa, kun Hinako yrittää epätoivoisesti paeta kylästä. Ebisugaokan vajotessa enenevissä määrin sumuun jokainen askel tuo tuntemattomia vaaroja, kuten kukkia ja marionettimonstereita. Tiiviit kyläkadut avautuvat sumuisille riisipelloille, karmiviin luokkahuoneisiin ja aavemaisen hylätyille pyhäköille. Kohtaus, jossa on poistettava ruiskuja viikatetta käyttävien pelättimien valtaamalta pellolta on erityisen hyytävä, kun koskaan ei voi olla varma, mitkä paikoillaan seisovista pelättimistä hyökkäävät eloon ja käyvät kimppuun ja mitkä puolestaan vain jatkavat tuijottamista sieluttomilla silmillään.
Yhdessä paikassa pelaajaa armahdetaan ja Hinako saa hengähtää. Umpeenkasvaneiden polkujen ja mukulakivikatujen lomaan on ripoteltu Inari-pyhäkköjä. Ne eivät ole vain Ebisugaokan visuaalisia koristuksia vaan myös turvapaikkoja. Pelaajat voivat pysähtyä tallentamaan pelinsä millä vain shintolaisella miniatyyripyhäköllä (”hokora”), joiden ääressä voi vetää henkeä ja tarjota pyhän uhrinsa. Ne ovat hauska tarinallinen lisä ja auttavat myös parantamaan Hinakon selviytymismahdollisuuksia. Jokainen löydetty esine, joka palauttaa elämää tai kestävyyttä, on mahdollista joko pitää tavaratilassa tiukassa taistelussa käytettäväksi tai ne voi vaihtaa pyhäköillä faith-pisteisiin (eli ”uskopisteisiin”). Faith-pisteillä voi lunastaa puettavia omamori-talismaaneja, jotka tehostavat tiettyjä ominaisuuksia. Matkan aikana löydettävissä on myös huolella piilotettuja, puisia ema-talismaaneja, jotka yhdessä faith-pisteiden kanssa antavat pelaajien avata lisätilaa kyvyille.

Siinä missä NeoBards vei eteenpäin SILENT HILL f:n jännityksentäyteisiä pelimekaniikkoja, KONAMI otti yhteyttä tunnettuun japanilaiseen kauhukirjailijaan, Ryukishi07:ään, jotta tämä kirjoittaisi SILENT HILL f:n mielenkiintoisen käsikirjoituksen. ”Meille oli suuri onni saada erittäin taitava kauhukirjailija Ryukishi07 tiimiimme”, Okamoto toteaa.

Kuten kaikki suurenmoiset kauhuteokset, SILENT HILL f:n kauhistuttava tarina on kyllästetty vivahteikkailla ja samastuttavilla teemoilla. 1960-luvulle sijoittuvaa SILENT HILL f:ää on sävytetty kauttaaltaan sukupuoleen liittyvillä teemoilla, ja aika täsmää naisasialiikkeiden nousuun Japanissa. Hinako pakenee humalaista ja pahoinpitelevää isäänsä, hänen luokkatoverinsa pilkkaavat häntä naisellisuuden puutteesta, ja synkkä misogynian, raivon ja kateuden tuuli puhaltaa SILENT HILL f:n kauhufantasiamaailmassa.

”Sukupuoli on tärkeä vaikutin tarinassa. Emme voi selittää sitä liikaa, koska se varmaan paljastaisi juonen…” Okamoto lisää. ”Se on joka tapauksessa teema, jonka Ryukishi07 halusi lisätä. Voimme sanoa, että Hinakoon ja sukupuoleen keskittyminen on hyvin tietoinen valinta.”
Ryukishi07 tunnetaan visuaalisista romaaneista, kuten Higurashi ja Umineko When They Cry, ja hänen teoksensa ovat jo pitkään sisältäneet inhimillisyyttä. Itsensä elinikäiseksi pelaajaksi julistaneen kirjailijan taiteilijanimikin on saanut innoituksen hänen rakkaudestaan Final Fantasy -sarjaan: ”Ryukishi” viittaa Dragoon-hahmoluokkaan ja ”07” Final Fantasy V:n Lenna-hahmoon. Kun Ryukishi07 kuuli SILENT HILL f:n sijoittuvan Japaniin, hänellä kuulemma kesti kauan irtaantua kaikesta siitä, mitä hän jo tiesi SILENT HILListä. Millainen on SILENT HILL -peli, jos pelaajat eivät olekaan Silent Hillissä?

”Minun oli arvioitava uudelleen, mikä tekee SILENT HILL -pelistä SILENT HILL -pelin. Päätin tarrautua kauhuun, jota hahmot hautovat mielessään”, Ryukishi07 kertoo. ”Minusta tuntui, että kunhan niistä asioista pitää huolen ja kunhan säilyttää psykologiset puolet, mikä vain ympäristö voi tuntua SILENT HILLiltä – myös Japanissa ja menneessä ajassa.”

Hinako ja hänen kaverinsa katsovat kotinsa hidasta vajoamista pimeyteen, mutta tietyissä tarinan vaiheissa Hinako päätyy myös yliluonnolliseen ja maagiseen ulottuvuuteen. Salaperäinen mies kettunaamiossa ohjaa Hinakoa, mutta Otherworldissa (”toismaailma”) hän on ypöyksin. Hänen kulkiessaan hylättyjen pyhäköiden ja muinaisten rakennusten poikki nämä kohtaukset virittävät kauhua entisestään. Lapsuusajan nukke ilmestyy säännöllisesti antamaan Hinakolle vakavia varoituksia, mikä juurruttaa hänet todellisuuteen. SILENT HILL f nivoo näppärästi yhteen ylimaallisen ja samastuttavan, kun kauhistuttavat pomotaistelut painajaismaailmassa heijastelevat todellisuuden kireyttä Hinakon kavereiden keskuudessa ja perhe-elämässä.

”Lähtökohtani koko pelin käsikirjoituksen luomiseen oli se, että koetin parhaani mukaan työstää siihen kaikkialla läsnä olevia kokemuksia eli jotakin sellaista, jonka kaikki voisivat kokea”, Ryukishi07 lisää. ”En voi jakaa pääasiallisia inspiraatioitani tarinalle paljastamatta mitään, mutta se varmaan tulee ilmeisemmäksi pelaajille heidän pelatessaan.”
Pelaajien paljastaessa karmeita yksityiskohtia Hinakon menneisyydestä ja tapahtumista, jotka johtivat hänen kotinsa turmelukseen, jopa pulmat heijastelevat miljöötä ja hahmojen psykologista tilaa. Esimerkiksi koulun laatikkopulma syventyy Hinakon epävarmuuteen ja varhainen matka omamori-talismaaneilla heijastelee hänen kotikylänsä suhdetta uskontoon, joten SILENT HILL f:n pulmat ovat kiinnostavan abstrakteja. Hinako myös raapustelee päivyriinsä pelin aikana. Aina, kun opitaan uutta hahmosta, paikasta tai historiasta, hahmojen profiilit ja tieto tallentuu kauniisti kuvitettuna kirjaseen.

Se auttaa herättämään Ebisugaokan jokaisen puolen eloon vahvistaen kylän pitkäaikaista historiaa ja asukkaiden mutkikkaita suhteita. Okamotolle oli olennaista, että kylästäkin tuli lähes oma hahmonsa. ”Koska kyseessä on SILENT HILL -peli, sen on tietenkin keskityttävä yhden hahmon psyykeen, minkä vuoksi peli on temaattisesti kohdennettu Hinakoon”, Okamoto selventää. ”Pelissä kuitenkin nähdään, ettei Hinako ole ainoa hirviöiden uhri, sillä hirviöt ja muutokset turmelevat myös hänen kotikyläänsä ja ympäristöään. Se on kuvaannollinen tapa ilmaista, että hirviöt eivät käy vain Hinakon kimppuun. Hyökkäyksen kohteena on myös osa hänen kotikylästään, hänen elämästään.”
Hirviöistä puheen ollen viholliset, joita SILENT HILL f:ssä kohdataan, ovat vaivaannuttava kokoelma eläväksi tulleita painajaisia. Edellä mainittujen marionettien ja tietoisten pelättien lisäksi Hinako päätyy taistelemaan valtavia miekkataistelijahirviöitä vastaan ja kohtaa jopa mönjää tihkuvia kaksijalkaisia olentoja, jotka koostuvat ihmisten kasvoista. Nämä painajaisluomukset ovat japanilaistaiteilija keran työtä. Hänet tunnetaan designeistaan visuaaliseen romaaniin Spirit Hunter ja Square Enixin peleihin kuten Romancing SaGa ja Lord of Vermillion, ja hänen häiriintyneet designinsa auttavat kohottamaan SILENT HILL f:n yliluonnollisen kauhun epämukavaksi taiteeksi. Pahuuden tarrautuessa ennen hiljaiseen kylään vastaan tulevat makaaberit olennot omaksuvat enenevissä määrin hirveitä olomuotoja, jotka ovat ainutlaatuisesti ja jatkuvasti häiritseviä.

”Meille on todellinen onni saada tehdä yhteistyötä keran kanssa hänen vastatessaan hahmo- ja hirviödesigneista”, Okamoto ilmaisee. ”Hänen konseptinsa ja työmme ovat tuottaneet tunnistettavan rinnastuksen kauneutta ja kauhua. Minusta yksi teemoista, joita näkee usein japanilaisessa kauhussa, on kahden vastakkain asettuvan elementin yhdistäminen jollakin tapaa. Tässä tapauksessa onnistuimme käyttämään kauneutta ja jotakin kaamea sekä groteskia yhdistäen ne hyvin erityisellä tavalla kammottavaksi estetiikaksi.”

Kuten edeltäjänsä, SILENT HILL f on peli, joka on suunniteltu useita pelikertoja varten. Jokainen askel Hinakon painajaismaisella matkalla paljastaa uusia tarinan katkelmia, jotka auttavat makaaberin mysteerin hitaassa selviämisessä. Fanit ilahtuvat tiedosta, että SILENT HILL f:ssä on viisi erilaista loppua, joihin kuuluu sarjalle tyypillinen ja absurdi UFO-lopetus. Kirjailija Ryukishi07 kertoo minulle halunneensa pelaajien voivan pelata SILENT HILL f:n useaan kertaan välttäen tarkoituksellisesti mustavalkoista moraalia. Se takaa, että Hinakon tarinaan ei ole selkeästi hyviä tai huonoja lopputulemia. Kuten sumu, joka valtaa Hinakon kotia, SILENT HILL f maalaa moraalinsakin paksulla harmaan sävyllä.
Jotta jokainen pelikerta ja paluu Ebisugaokaan olisi mukaansatempaava, Hinakon toimet ja valinnat johtavat erilaisiin pomotaisteluihin ja paljastavat lisäsijainteja kerättävine tarinoineen ja haarautuvine polkuineen, jotka tuovat muassaan aivan uusia juonen osia.

Kaikki on osa laajempaa valintaa pitää tahti johdonmukaisena. Sekä Yang että Ryukishi07 uskovat, että todellinen kauhu rakentuu jännityksestä ja yllätyksellisyydestä, ei pelkästään halvoista hyppypelästyksistä. ”Jos kaikki on samaa, mikään ei erotu”, Yang reflektoi. ”Se on yksi merkittävistä asioista, joita pohdimme. J-kauhu on hidastempoisempaa ja panostaa enemmän tunnelmaan. Toimintaakin on, mutta meille tärkeintä oli todella keskittyä pelon tunteeseen – kauneuteen ja kauheuteen. Se on yksi suurimpia syitä sille, miksi yritämme hidastaa tahtia ja antaa pelaajille hidastempoisuuta.”

Saman ajatuksen voi kuulla SILENT HILL f:n mestarillisessa ääniraidassa. Vaikka moni SILENT HILL f:n tekijä on uusi sarjan parissa, ääniraidan sävelsi SILENT HILL -veteraani Akira Yamaoka yhdessä sarjan pariin vasta tulleen Kensuke Inagen kanssa. Yamaoka sävelsi Fog Worldin (”sumumaailman”) ja Inage Otherworldin.  Kahden säveltäjän työskentely alleviivaa kahden maailman välistä kontrastia.

Yamaoka on säveltänyt SILENT HILLiä vuodesta 1999, mutta nyt ensimmäistä kertaa hän sai mahdollisuuden laatia selkeämmin japanilaiselta kuulostava ääniraita.

”Omasta näkökulmastani toivon, että SILENT HILLin musiikissa on aina ollut vahva japanilaisvaikutus”, Yamaoka sanoo. ”Aiemmissa peleissä japanilainen musiikkimaku on vain muovattu ja säädetty tavalla, joka on länsimaisille kuulijoille helpommin omaksuttava ja koettava. SILENT HILL f:n tapauksessa poistin kaikki ne mukautukset ja käytin puhtaasti japanilaista perspektiiviä, joten kokemus on puhtaampi verrattuna aiempiin aikaansaannoksiini. Lisäsin tällä kertaa muutamia soittimia, mutta enimmäkseen ne ovat pysyneet samana. Kyse ei ole niinkään käytetyistä instrumenteista vaan japanilaisen muusikkouden tahdista ja sävyistä.”

Yamaoka kertoo halunneensa ääniraidalla ikuistaa japanilaista wabisabia, eli hän keskittyi ympäristön hiljaisuuteen ja lohdullisuuteen. Oli tärkeää korostaa sekä hiljaisuutta että painetta, joka virittää ahdistuksen täyteisen sävyn tähän pohdiskelevaan 1960-luvun tarinaan. Tunnelman kuulee heti, vaikka sitä ei osaisi sanoittaa tarkalleen. Pelin alkukohtauksesta saakka ääniraita on heti tunnelmallinen melankolisella kitaralla, perinteisten rumpujen jylyllä sekä huilujen ja lapsikuoron vakavamielisellä kertosäkeellä, mikä pohjustaa aavemaisen atmosfäärin täydellisesti. Pitkät nuotit kylvävät kiehtovuutta ja itävät sitten huolta herättäväksi crescendoksi. Kuten SILENT HILL f:n tasapaino jännityksen ja vaikuttavan tarinankerronnan välillä, tasapaino aavemaisen hiljaisuuden ja kaiken kattavan äänimaailman välillä on löytynyt täydellisesti.

Monille pelaajille SILENT HILL on sarja, jota määrittää sen uraauurtanut toinen osa. Bloober Teamin uusintaversiointi korkeat arviot ja kaupallisen menestyksen saaneesta SILENT HILL 2:sta langettaa vaikutustaan yhä enemmän sarjan ylle, ja Okamoto on sen perinnöstä ja haasteesta liiankin tietoinen. ”SILENT HILL -sarjan tuottajana tutkin kaikkia edellisiä pelejä ennen etenemistä ja henkilökohtaisesti tunnen, että SILENT HILL 2 oli selvä merkkipaalu tarinallisen sisällön suhteen. Uudelleen käytetyt SILENT HILL 2 -kloonit johtaisivat kuitenkin nopeasti siihen, että pelaajat kyllästyisivät projektiin. Silkan toiston sijaan teemmekin parhaamme lisätäksemme monipuolisuutta. SILENT HILL f:n tapauksessa se on syy sille, miksi valitsimme Ryukishi07:n käsikirjoittajaksi. Kokeilemalla uutta ja sisällyttämällä sarjaan uusia ideoita koetamme parhaamme mukaan varmistaa, että tarjoamme tuoreen version SILENT HILListä.”
Hinakon hyökkäykset eivät ole ainoa asia, joka iskee kovilla. Kuten pelin alakynnessä olevalle sankarittarelle, KONAMI luotti SILENT HILL f:n kohtalon suhteellisen uusille tekijöille. Vuonna 2017 perustettu pelialan veteraanien NeoBards varmisti nopeasti paikkansa luotettavana porttaus- ja tukistudiona, joka on työskennellyt Capcomin Dead Rising Deluxe Remasterin ja Mega Man Battle Network Legacy Collectionin parissa sekä ollut tärkeässä tukiroolissa Square Enixin Marvel’s Avengersin ja Final Fantasy VII Rebirthin tapauksissa. SILENT HILL f on kuitenkin heidän ensimmäinen ison budjetin pelinsä johtavana kehittäjänä – ja kirjoitushetkellä 86 pisteen Metacritic-arvio viittaa siihen, että yhteistyö on onnistunut.

”Kyseessä on NeoBardsin ensimmäinen perinteinen kauhupeli. Sekä uskomattoman positiivinen palaute että kritiikki saavat meidät nöyriksi, ja talletamme niistä saamamme opit sydämiimme tulevaisuuden varalle”, Yang kommentoi pelin saamien ennakkoarvostelujen jäljiltä. ”Kiitämme erityisesti KONAMIa, koska he luottivat meidän voivan panostaa näin legendaariseen sarjaan.”
Saman mietteen jakaa Okamoto, joka liittyi KONAMIin SILENT HILListä vastaajana vuonna 2019. Nyt kuusi vuotta myöhemmin SILENT HILLin jälleensyntymä on ylittänyt monien fanien villeimmät unelmat.

”Olemme hyvin mielissämme siitä, mihin olemme yltäneet ja kuinka fanit ovat reagoineet”, Okamoto sanoo hymyillen. ”Olisimme voineet julkaista vain uusintaversion, joka olisi tuonut takaisin pitkäaikaisia faneja, ja se olisi ollut siinä. Sen sijaan halusin keskittyä pitkän tähtäimen visioon. En tahtonut tämän olevan vain kertayritelmä, vaan näin lineaarisen edistyksen, jossa yhdestä asiasta seuraa tulevaisuudessa uutta. Siksi kolme vuotta sitten sain tilaisuuden julkistaa useita projekteja.

Viimeisimpänä olemme leikitelleet idealla SILENT HILL 1:n uusintaversiosta. Arvelen faneilla olevan nyt enemmän luottoa siihen, ettei SILENT HILL ole palannut vain tämän kerran, vaan että se palaa jatkossakin.”