Jurassic World Evolution -pelin ytimessä on ristiriita. Jurassic Park on pohjimmiltaan katastrofielokuvasarja. Steven Spielberg tiesi, että olisi huomattavasti vähemmän kiinnostavaa katsoa kaiken menevän suunnitelmien mukaisesti John Hammondin dino-Disneylandissä. Silti Frontier Developmentsin hallinnointisimulaatiosarjassa huomio on enimmäkseen siinä, mitä tapahtui ennen elokuvissa nähtäviä korkeiden panosten harharetkiä. Peleissä tavoitteena on luoda (enimmäkseen) toimiva dinosaurusteemainen puisto.

Andy Fletcher, Jurassic World Evolution 3 -pelin ohjaaja, on vastuussa historian vaarallisimman luonnonsuojeluprojektin suunnittelusta. Hän ymmärtää paremmin kuin kukaan, että Jurassic Park -hallinnointisimulaation on oltava pureva: sen tulee sisältää odottamatonta vaaraa.

”Kyseessä ei ole kotieläintarha”, hän sanoi meille. ”Jurassic-pelin tunnistaa halusta ottaa avosylin vastaan kaaos ja hyväksyä, että se on osa kokemusta.”
 

Dinokriisi

Vastaavaa kotieläintarhaa ei totisesti ole. Hittielokuvan estetiikkoja seuraten Jurassic World Evolution ei rajoita näkökulmaa ylhäältä alas kuvattuun toimintaan. Menoon voi hypätä suoraan mukaan. Aiemmissa peleissä pelaajat on esimerkiksi haastettu jahtaamaan paennutta T-rexiä helikopterilla, josta tulitetut rauhoittavat nuolet olisivat riittäneet nukuttamaan norsulauman. Jurassic World Evolution 3:ssa voi revitellä mönkijällä ja korjata aitoja lähietäisyydeltä – toivottavasti ennen Indoraptorien karkaamista. Paranneltu kulkuneuvojen ohjaus tekee kokemuksesta entistä villimmän ja jännittävämmän.

Fletcherille epätavallisen dynaamiset toimintamekaniikat ovat ratkaisevan tärkeitä Jurassic-sarjan tunnelman tavoittamiseksi sen pursutessa jännitystä, olipa kameran takana sitten Spielberg tai Gareth Edwards. 

”Vaaran tuoma jännittävä visuaalinen ja pelillinen vaihtelevuus on asia, jonka haluamme taata säilyttävämme”, hän kertoi. ”Se on osa sarjaa. Se on osa sitä, mitä olemme ja millaista maailmaa luomme.”

Se vetoaa väkevästi – ja tavalla, jonka tietyt Tropico 6:n, Planet Coasterin ja vastaavien pelien pelaajat tunnistavat välittömästi. Kukapa meistä ei olisi rakentanut The Simsissä uima-allasta ilman tikkaita vain nähdäkseen, mitä siitä seuraa? Jurassic World Evolution 3:ssa on omanlaisensa villi ilo katsoa, kun joku tulee 60-tonnisen Brachiosauruksen muussaamaksi tai ahnaan Giganotosauruksen välipalaksi. Osa Jurassic World Evolution -pelaajista tekee jopa kotitekoisia katastrofivideoita YouTubeen. Niissä he vapauttavat koko puistollisen armottomia dinoja panikoivien vieraiden kimppuun tai järjestävät gladiaattorimaisia kisoja nähdäkseen, mikä saalistaja voittaa. 

Muille pelaajille genren vetoavuus on siinä, että voi todistaa hyvin toteutetun puiston virheetöntä järjestystä. Immersiivisyydestä viis, toisesta dinokriisistä toiseen ajautuminen voi muuttua vaivaannuttavaksi häiriötekijäksi, joka haittaa genren perinteisempiä iloja. Ei ole helppoa löytää tasapainoa elokuvallisen safarijännityksen ja hallinnointisimulaatiopelattavuuden tarkkojen vaatimusten välillä.

Aiemmissa peleissä sandbox-tila antoi katastrofia karttavien Jurassic World Evolution -pelaajien kytkeä pois puiston vieraita koskevat uhat, jolloin karanneet dinosaurukset eivät syöneet avuttomia kävijöitä. Jurassic World Evolution 3:ssa Fletcher kuvaili olevan uusia ratkaisuja, joilla pelaajat voivat auttaa pitämään puistonsa turvallisena.

”Kolmannessa pelissä tarkkaa lisähallintaa haluavat puistonjohtajat voivat ottaa käyttöön järjestelmiä, jotka antavat heidän kontrolloida kaaosta vähän enemmän”, hän selitti. Kyseisiin järjestelmiin kuuluu huoltopisteet, jotka vastaavat pelastustehtävistä tietyllä alueella, hälytyksiä tekevät turvakamerat ja pyydystysjoukkue niihin tilanteisiin, kun aitaus pettää.

Tietysti on aina myös mahdollista unohtaa kaikki suojakaiteet. ”Kun pelaaja jää omien toimiensa varaan, on hänestä itsestään kiinni, millainen puistosta ja kokemuksesta halutaan muovata”, Fletcher totesi. ”Etenkin sandbox-tilassa, jos haluaa vaaraa koko dinoskenaarion täydeltä, siihen vaikuttavat arvot voi maksimoida kokeillakseen, kuinka sitten pärjää. Vaihtoehtoisesti arvoja voi hillitä nauttiakseen pelin luovasta puolesta unelma-aitauksia rakennellen ja kantamatta turhaa huolta kaiken leviämisestä käsiin.”
 

Paleontologiataivas

Dinodraama ei merkitsisi paljoakaan, jos show’n liskotähdet eivät olisi jo itsellään uskottavia. ”Olemme varsinaisia dinonörttejä”, Fletcher kommentoi tiimistä. 

Jurassic World Evolution 3:ssa hän voittaa elokuvat ylpeästi esittelemällä hiljattain Montana Badlandsistä löydetyn Lokiceratops-lajin, joka tunnustettiin uudeksi lajiksi viime vuonna. Jurassic World Evolution 3 aloittaa maailmanmatkamaisen kampanjan viemällä pelaajat Judith River Formation -kaivauspaikalle (josta laji löydettiin) ja peli on ensimmäisiä yhteyksiä, joissa lajin lumo jaetaan laajalle yleisölle.

”Se on kaunis ja suuri sarvinaama, jolla on upea ja valtava kauluri sekä epäsymmetriset sarvet”, Fletcher kuvaili. ”Kun uusi dinosauruslaji löydetään ja saamme tieteelliset piirustukset, silmämme laajenevat ajatellessamme: ’Tuo olisi mahtavaa saada peliin!’ Tasapainottelemme pelin valikoimassa tuttuuden ja vaihtelevuuden välillä, mikä on jännittävää paleontologian maailmassa.”

Jurassic World Evolution 3:n tiimi on ylpeä huolellisesti toisinnetuista dinosauruksista, jotka ovat vakuuttavia niin ulkoasullaan kuin animaatioillaan. Nämä dinot ja niiden ympäristöt näyttävät paremmilta kuin koskaan kiitos useiden graafisten edistysten, jotka ovat puskeneet puistoa yhä lähemmäs fotorealismia.

”Dinosaurusten ihoissa on pinnanalaista sirontaa (”subsurface scattering”), joka tekee niistä suomuisemman, elävämmän ja realistisemman näköisiä”, Fletcher sanoi. ”Ne vaikuttavat lähes käsinkosketeltavilta.”

Vaikka tutkimus on laajaa ja Universal Studiosin luottopaleontologi Steve Brusatte on antanut panoksensa, dinosaurusten käytös on edelleen paljolti tuntematon asia. Mahdollisuudet välittömään tarkkailuun katosivat 66 miljoonaa vuotta sitten. Fossiilien tarjotessa vain vihjeitä Jurassic World Evolution 3:n tiimi ammentaa inspiraatiota luonnosta kehitellessään dinosaurusten käytöstä ja vuorovaikutusta pelissä nähtävään muotoonsa.

”Pienempien sarvinaamojen tapauksessa tarkkailemme, miten nuoret sarvikuonot käyttäytyvät vanhempiensa kanssa”, Fletcher selvensi. ”Muut dinosaurukset voivat olla lähemmin yhteydessä strutseihin ja emuihin [kuten esimerkiksi kaksijalkainen lisäys Ornithomimus]. Katsomme niiden käytöstä, askellusta ja liikehdintää. Emme tee hirviöitä: nämä olivat aitoja eläimiä ja olentoja.”

Jurassic Park -elokuvan kestoon voi mahduttaa vain rajallisen määrän dinosauruksia. Frontier ei kohtaa samanlaisia rajoituksia, minkä vuoksi Jurassic World Evolution 3 sisältää yli 80 eri lajia. Aiemmissa peleissä he ovat herättäneet eloon popkulttuurisuosikkeja, kuten Triceratops ja Velociraptorit, sekä elokuvien harvinaisempia yksilöitä (kuten kunnioitusta herättävä Quetzalcoatlus) ja täysin alkuperäisiä luomuksia, kuten Jurassic Worldin tunnettu Indominus rex -hybridi.
 

Luonnonvalinta

Jurassic World Evolution 3:n voi mieltää oman sarjansa Pokémon Gold ja Silver -vastineeksi. Ei, tutkimuskeskuksen paleontologeja ei lähetetä Johto-alueelle, mutta pelistä löytyy samanlaisia lisäyksiä, joita fanit ovat todella toivoneet vuosien mittaan: dinosaurusten poikasia, sukupuolidimorfismia ja luonnollista lisääntymistä.

”Kyse ei enää ole vain yksittäisistä lajeista. Kyse on koko perheestä: naaraasta, uroksesta ja poikasesta, jotka ovat toistensa kanssa vuorovaikutuksessa ja joiden kukoistus yritetään taata samalla, kun ne asutetaan muiden lajien joukkoon”, Fletcher sanoi.

Se on iso juttu Jurassic-sarjan kannalta. Ensimmäinen Jurassic Park sisälsi ainoastaan naarasdinosauruksia lisääntymisen estämiseksi (välttämättömältä vaikuttavassa) skenaariossa, jossa dinosaurukset pakenevat luontoon – mutta asiat muuttuivat vuoden 2022 Jurassic World: Dominion -elokuvassa, kun sekä naaras- että urosyksilöitä nähtiin kautta maailman.

Tuloksena Jurassic World Evolution 3 antaa pelaajille uuden tavan luoda lisää dinosauruksia sarjan perinteisen geneettisen syntetisoinnin ohella. Sijoita sopiva pesimäpaikka, tuo kaksi vastakkaista sukupuolta edustavaa dinosaurusta aitaukseen niiden elinkaarien hedelmällisessä vaiheessa ja mitä seuraakaan? Fletcher jätti välistä turhan tarkat yksityiskohdat ja siteerasi tri Ian Malcolmin kuuluisaa repliikkiä vihjaavaan sävyyn: ”Elämä keksii keinot.”

Nuoret dinosaurukset edellyttivät laaja-alaisia design-muutoksia Jurassic World Evolution 3:een. Ne käyttäytyvät eri tavalla kuin vanhemmat yksilöt ja usein jahtaavat toisiaan tai lähestyvät muita lajeja uteliaasti. Jokainen uusi sukupolvi myös lisää vaatimuksia aitauksille, jotta elinympäristö pysyy sopivana. Dinosauruksilla on sekä ympäristöllisiä että sosiaalisia tarpeita, joihin on vastattava, olipa kyseessä sitten ravinnonlähde pikku-Sauropodeille, joiden kaulat eivät vielä yllä puiden latvuksiin, tai muiden poikasten seura, jotta sosiaalistaminen onnistuu. Jos pärjää hyvin, dinosaurukset ovat tyytyväisiä ja hyvin sopeutuneita, mikä vetoaa puiston vieraisiin.

Kaikissa lajeissa kuitenkin esiintyy perheiden sisäistä jännitettä. T-rexin kasvattaminen munasta aikuiseksi on vetonaula, joka tuo varmasti yleisölaumoja puistoon, mutta se tuo erityishaasteensa lajin reviirivietin suhteen. Kun T-rexin poikanen kasvaa aikuiseksi, käsillä on ongelma. Yksinelävä huippusaalistaja ei pidä kilpailusta. Niiden epämukavuus kasvaa, kuten myös aggressiivisuus, ja populaatio on pidettävä hallinnassa, jottei edessä ole väkivaltainen loppu.

Onneksi on monia työkaluja siihen, kuinka rakentaa hyvä puisto sekä dinosaurusten että ihmisten kannalta. Jurassic World Evolution 3:ssa pelaajat voivat tehdä visuaalisesti näyttävämpiä puistoja kiitos uusien maanmuokkaustyökalujen. Tasangot kohoavat käskystä, ja syvät vesialueet sekä maisemalliset kohteet kuten vesiputoukset luovat upeita ympäristöjä Megalodoneille ja Plesiosauruksille.

Nämä parannellut työkalut avaavat mahdollisuuden luonnollisiin safaripuistoihin, joissa dinosaurukset on aidattu luonnollisilla kiviseinämillä metallitarhojen sijaan. Tekstuurit lisätään muokattuun maahan dynaamisesti, mikä luo kivimuodostelmia ja lehvästöjä luonnollisesti – paitsi jos pelaaja itse haluaa sijoitella jokaisen kiven käsin.

Frontier on myös helpottanut sitä, miten pelaajat voivat jakaa luomuksiaan. Uusi Frontier Workshop mahdollistaa kustomoitujen puistojen, aitausten ja maisemakohteiden jakamisen pelaajille kaikilla alustoilla.
 

Liskojen valtakunta

Suurempaa järjestelmällisyyttä kaipaaville on olemassa kampanjatila. Jurassic World Evolution 3:n kampanja sijoittuu kenties Jurassic Park -sarjan aikajanan tähän asti seismisimmän muutoksen jälkeen. Kuten todettu, Jurassic World Dominionissa dinosaurukset karkasivat ja aiheuttivat sekasortoa vallitsevassa luonnon järjestyksessä.

”Siinä vaiheessa Jurassicin aikajanaa dinosauruksia on kaikkialla maailmassa. Kyse on siitä, miten voimme elää niiden kanssa ja kuinka ne voivat tulla osaksi modernia maailmaa”, totesi Fletcher, joka huomasi heti tilanteen tuomat mahdollisuudet Jurassic World Evolution -sarjalle. ”Ensimmäisenä mieliimme tuli: ’Voimme ruveta globaaleiksi. Voimme mennä, minne haluamme.”

Jurassic World Evolution 3:n kampanja esittelee useita sijainteja, jotka keskittyvät kuuluisiin kaivauspaikkoihin, joita ei ole ennen nähty Jurassic-sarjassa. Luvassa on valtavaa vaihtelua biomeissa ja arkkitehtonisissa tyyleissä, kun suunnataan sijainteihin kuten Kiina ja Japani, mitä fanit ovat vaatineet jo pitkään. Eräs kenttä jopa luotiin viittauksena Michael Crichtonin alkuperäiseen romaaniin. Yli 30 vuotta myöhemmin näemme viimein myös Jurassic Park Europen, jonka maantieteellinen sijainti on vulkaaninen saari Portugalin rannikolla. Se asettaa omat haasteensa puiston suunnitteluun. Useimmissa sijainneissa on ainutlaatuisia haasteita, jotka vaihtelevat sabotööreistä villinä vaeltaviin dinosauruksiin. 

Ja mitä olisi Jurassic Park ilman Jeff Goldblumia? Onneksi tri Malcolmin paluuseen voi luottaa, koska Goldblum palaa rooliinsa, jota on esittänyt alusta asti. On sanomattakin selvää, että Fletcher on fani. Sankareidensa tapaaminen voi olla virhe, mutta ei huolta: tämä Hollywoodin supertähti on Jurassic Park -hahmoksi harvinainen, koska hän ei pure.

”Kun teimme mainosta ensimmäiselle pelille LA:ssa, olin tavallaan ällikällä lyöty. Hän jopa lauloi meille, kun otimme kuvia hänen kanssaan!” kertoi Fletcher, joka tietää voivansa ottaa rennosti repliikkien äänityksessä Goldblumin palattua rooliin.

”Hän oikeasti osuu aina naulan kantaan. Hän ei tarvitse ohjaustani ollakseen tri. Ian Malcolm! Hän tuntee hahmon läpikotaisin.”

Jurassic World Evolution 3 rynnii Epic Games Storeen 21. lokakuuta.