Uutiset
Tusina pelottavia videopelejä ja kymmenen mahtavaa kauhuleffaa niiden pelaamisen jälkeen
B
Brian Crecente
Viime vuoden halloweenin lähestyessä mainitsin, että piakkoin olisin katsonut yhteensä 2 000 kauhuelokuvaa. Iloksenne (tai ennemminkin kauhuksenne) saatte lukea, että nyt lähestyn lukua 2 150. Sen sijaan, että laskisitte, paljonko kulutan aikaani katsellen näitä hiusten nostattajia, eikö mieluummin vilkaista tämän vuoden parivaljakoita?
Koska tämä on toinen kerta, kun ryhdymme tähän (mikä kai tekee tästä vuosittaisen listan), päätin keskittyä peleihin, jotka on julkaistu viime vuosina, ja elokuviin, jotka kannattaa katsoa, jos nautitte näistä peleistä.
Kuten ensimmäisen listan kanssa, valikoitujen parien ei ole tarkoitus olla uudelleen kerrontoja. Vaikka Until Dawn saikin tänä vuonna elokuvaversioinnin. Sen sijaan nämä kauhuleffat valloittavat samoja kauhumiljöitä, leikittelevät samanlaisilla teemoilla tai niissä on verrannollisia antagonisteja.
Alan Wake 2Yksi parhaista lähimuistissa olevista kauhupeleistä sattuu olemaan jatko-osa yhdelle vuoden 2010 parhaista videopeleistä. Alan Wake 2 pudottaa pelaajat sujuvasti takaisin menestysromaanikirjailija Alan Waken tarinaan, jossa mies on edelleen jumissa vaihtoehtoisessa varjoulottuvuudessa. Tällä kertaa Wake yrittää paeta mutkikkaasta tilanteestaan kirjoittamalla tiensä vapauteen… kauhutarinan muodossa.
Peli oli hitti vuonna 2023, mutta se myös sai kaksi laajennusta viime vuonna – yhden kesäkuussa, toisen lokakuussa. Jos et ole vielä pelannut niitä, tartuhan toimeen, koska luvassa on herkkua.
I Saw the TV Glow (2024)
Tälle fantastiselle elokuvalle olisi useita pareja. Kaikkein selvin voisi olla Hulluuden syövereissä, mutta arvelin Alan Wake 2 -pelaajien ehkä nauttivan enemmän pelin surrealistisesta ja unenomaisesta tunnelmasta kuin siitä kauhusta, että kirjailija kirjoittaa oman tulevaisuutensa.
I Saw the TV Glow on pakko nähdä, jos tykkää erikoisesta tarinankerronnasta säväyksellä psykologista kauhua. En tahdo paljastaa mitään, mutta sanon pitäneeni siitä enemmän kuin ohjaaja Jane Schoenbrunin We’re All Going to the World’s Fair -elokuvasta (2021).
Cronos: The New Dawn
Tässä Bloober Teamin kehittämässä scifi-selviytymiskauhupelissä pelaajat ottavat Travelerin (eli ”matkaajan”) roolin. Kyseessä on kolmannen persoonan räiskintäpeli, jossa pelaajien on matkattava postapokalyptisesti turmeltuneessa maailmassa etsien liittymäkohtia, jotka antavat heidän matkata takaisin ajassa – tarkemmin sanottuna 1980-luvun Puolaan. Siellä Travelerin on poistettava ihmisiä, jotka eivät selvinneet kataklysmisestä tapahtumasta, joka muutti osan väestä hirviömäisiksi Orphan-olennoiksi. Kaikki tämä tehdään kasvottoman Collective-tahon puolesta. Pelin tarina ja tehosteet tarjoilevat karmaisevia huippuhetkiä eräässä parhaista scifi-kauhuista, joita on kuultu tai pelattu viimeiseen vuosikymmeneen.
Sunshine (2007)
Scifi-kauhuelokuvilla on hyvin omanlaisensa sävy, ja genreen sisältyy monia mallikkaita leffoja mukaan lukien Viimeinen horisontti, Hävitys, Ash ja Life. Cronos-pelille ei ole montaakaan paria, jotka menisivät yksiin tarinan kanssa, mutta henkilökohtaisesti rakastan Sunshinen ihmeellistä kauhuseikkailua, jossa avaruuteen lähetetty henkilöstö koettaa sytyttää Auringon uudelleen ihmiskunnan pelastamiseksi. Danny Boylen ohjaamassa ja Alex Garlandin käsikirjoittamassa elokuvassa on Viimeisen horisontin vivahdetta.
Dead by Daylight: Sinister Grace
Dead by Daylight tarjoaa joka vuosi erinomaisia uusia jaksoja pitkään kestäneeseen ja asymmetriseen moninpeliselviytymiskauhuunsa. Itse rakastan pelissä eniten sitä, miten paljon vaivaa kehittäjät näkevät varmistaakseen, että kauhut kautta maailman päätyvät heidän peliinsä. Viimeisin lisäys on huippu: siinä perehdytään Thaimaan karmivaan Krasueen.
Pelin rakenteen mukaisesti pelaajat voivat saada roolikseen tappajan, joka on tässä tapauksessa ruumiitta leijuva naisen pää hänen metsästäessään saalistaan sisälmyksensä kaulastaan roikkuen. Selviytyjiin puolestaan lisätään yksi mahdollinen uhri lisää Vee Boonyasakin hahmossa.
Inhuman Kiss (2019)
Kun tämä thaimaalainen elokuva Krasuen jahtaamisesta julkaistiin vuonna 2019, se sai maassa niin hyvän vastaanoton, että elokuva valittiin Thaimaan edustajaksi 92. Oscar-kategoriaan ”paras kansainvälinen elokuva”. Kestoltaan vähän yli kaksituntisessa elokuvassa on kauhufilmille epätyypillinen juonenkulku, ja Inhuman Kiss kannattaa katsoa nähdäkseen seuraamuksineen kliimaksin, johon elokuva huipentuu.
Dying Light: The Beast
Dying Light 2: Stay Human -pelin ladattavaksi sisällöksi syntynyt The Beast kehittyi omaksi pelikseen, joka sai julkaisunsa myötä hyviä arvosteluja aiemmin tänä vuonna. Itsenäisessä pelissä pelaajat palaavat Dying Light 2:n maailmaan sarjan ensimmäisen pelin päähenkilönä. Peli alkaa siitä, kun Kyle Crane pakenee ”paronilta” (the Baron) kestettyään 13 vuotta kidutusta ja koe-eläimenä oloa. Crane lähtee zombien valtaamaan maailmaan olentona, joka on yhdistelmä zombin ja ihmisen DNA:ta. Vaikka ei nauttisikaan kunnon juoksuhyppypotkun tuomasta villistä riemusta, Dying Light: The Beast tarjoaa mahdollisuuden tutkia zombien muovaamaa avointa maailmaa.
28 vuotta myöhemmin (2025)
23 vuotta 28 päivää myöhemmin -elokuvan jälkeen julkaistu 28 vuotta myöhemmin on paluu elokuvasarjaan, joka auttoi jälleen elävöittämään zombikauhugenreä. Tiedän. Tuossa oli monta lukua, mutta matematiikka on vaivan arvoista, jotta näkee taas Danny Boylen ja Alex Garlandin mielten tuottaman luomuksen. Kyseessä on käytännössä uusi alku sarjalle, sillä elokuva keskittyy maailmaan, joka on edelleen raivoviruksen kourissa tai yksinkertaisesti jatkoi siitä eteenpäin. Mutta kuten alkuperäisessä elokuvassa, tämänkin henkeäsalpaavan tarinan sydämestä on kaivettavissa syvempi merkitys.
Grand Theft Auto V EnhancedSelvästikään GTA Online ei ole kauhupeli, mutta kerran vuodessa se suoriutuu hienosti naamioitumisesta sellaiseksi. Tämän vuoden Halloween Haunts -tapahtumaan kehittäjä Rockstar sisällyttää zombeja Cayo Perico- ja Ludendorff Cemetery -selviytymistiloihin, Cthulhu-teemaisen slasher-tilan, joka rajoittuu Ramius-sukellusveneeseen, ja muita viikoittain vaihtuvia halloween-teemaisia pelitiloja sekä mahdollisuuden napata kuvia haamuista tai ufoista.
V/H/S Halloween (2025)
Viimeisin osa tässä antologiasarjassa tuo viisi uutta kauhulyhäriä juuri ajoissa halloweeniksi, ja kaikkia niitä yhdistää kumma tarina… dieettilimsasta? V/H/S-elokuvasarjan premissi on, että tarinoiden on tarkoitus olla löydettyä materiaalia, ja usein elokuvamuodossa löytyneet tarinat kertovat omanlaisensa versiot kohdatusta kurjuudesta. Tällä kertaa V/H/S jättää kaiken yhdistävän kehyskertomuksen sikseen ja jakaa tarinan toisistaan erillään tapahtuviin kohtauksiin. Vaikka jäin kaipaamaan kehyskertomuksen tuomaa metateemaa, viimeisin osa on mielestäni yksi sarjan parhaita.
SILENT HILL fEnsimmäistä kertaa sarjan historiassa Silent Hill f sijoittuu japanilaiskylään sen sijaan, että miljöönä olisi nimen mukainen Silent Hillin kylä Mainen miljöössä. Pelissä seurataan high school -oppilas Hinako Shimizua hänen tutkiessaan Ebisugaokan kylää 1960-luvulla sen verhouduttua yllättäen paksuun sumuun.
Howling Village (2019)
Takashi Shimizu tunnetaan kenties parhaiten hirvittävistä Ju-On-elokuvistaan. Hän kuitenkin tekee karmivia luomuksia edelleen. Hänen leffoistaan Howling Village on suhteellisen uusi ja se keskittyy salaperäiseen kylään sekä kiroukseen, joka sitä vaikuttaa vaivaavan.
Elokuvan karmaiseva taustatarina ja miljöö perustuvat japanilaisiin urbaaneihin legendoihin pienestä kylästä, joka katosi Inunakin vuoristosolaan sen päätettyä hylätä Japanin perustuslain. Kylässä tai siihen johtavassa tunnelissa vierailuun liittyy paljon tosimaailman murhanhimoista käyttäytymistä. Aito Inunakin kylä katosi ajan havinaan, kun pato hukutti alueen alleen vuonna 1986. Vaikka tunneli on yhä olemassa, se on suljettu.
The Sinking City Remastered ja The Sinking City 2Vaikka alkuperäinen Sinking City ja sen remaster-versio ovat molemmat varsinaisesti toimintaseikkailupelejä, H.P. Lovecraftin teokset innoittivat niitä vahvasti ja pelaaja kamppailee hulluutta vastaan tutkiessaan tulvinutta kylää 1920-luvulla. Jatko-osa puolestaan on selviytymiskauhupeli, joka sijoittuu toiseen 1920-luvulla tulvineeseen kaupunkiin: Arkhamiin.
Dagon (2001)
Moni elokuva joko ammentaa täysin Lovecraftin kosmisesta kauhusta tai repii hänen laajasta tuotannostaan palasia tarjotakseen erikoisia tarinoita. Suoria adaptaatioita on silti yllättävän vähän. Mielestäni yksi parhaita on Dagon, elokuva, joka käytännössä kertoo uudelleen tarinan Varjo Innsmouthin yllä, vaikka nimi onkin lainattu toisesta lyhyttarinasta.
Vuoden 2001 elokuvassa on kaikkea: kalaväkeä, vaivaannuttava mysteeri, pikkukylä ja – totta kai – kosmista kauhua. Kaiken lisäksi lopussa on hullu yllätyskäänne.
System Shock 2: 25th Anniversary RemasterJos sinulta jotenkin jäi System Shock 2:n pelaaminen välistä (älä suotta häpeile – minäkään en ole pelannut sitä), nyt on täydellinen tilaisuus palata peliin, jonka moni uskoo olleen hengellistä jatkoa Ken Levinen BioShockille. Remaster-versio, joka julkaistiin aiemmin tänä vuonna, mahdollistaa alustojen välisen pelin ja yhteistyömoninpelin. Lisäksi se tukee modeja ja jopa 144 FPS:n suorituskykyä. Säväys moderniutta sopii hyvin koskemattomana säilyneeseen juoneen ja pelattavuuteen pelaajahahmon herättyä kiertoradan avaruusasemalta muistinsa menettäneenä mutta tietäen, että jokin on mennyt pahasti pieleen. Pelaajat tutkivat hylätyn Von Braun -aluksen käytäviä paljastaessaan kauhut, jotka kohtasivat sen henkilöstöä.
Pandorum (2009)
Kuten System Shock 2, elokuva alkaa avaruusaluksella, jossa henkilöstö herää horroksesta osittain muistinsa menettäneenä. He tietävät jonkin menneen pahasti pieleen, mutta minkä? Elysium on eräänlainen avaruusarkki, joka kuljettaa 60 000 ihmistä 123-vuotisella matkalla uuden planeetan asuttamiseksi. Yksi elokuvan useista käänteistä on, että henkilöstön jäsenet saattavat myös kärsiä avaruusmatkailun ja stressin aiheuttamasta pandorum-taudista, joka aiheuttaa psykoosia. Elokuva on paljolti sitä, että henkilöstön jäsenet tutkivat laajaa alusta ja käsittelevät paljastuvia asioita. Vaikka elokuva ei ole kaikkien suosikki, itse pidin siitä kovasti. Sen on ohjannut Christian Alvart, joka ohjasi myöhemmin myös Case 39:n eli toisen synkän ja käänteillä kyllästetyn kauhuleffan, jonka haluatte ehkä nähdä.
Vampire: The Masquerade – Bloodlines 2Kauan odotettu jatko-osa vuoden 2004 Bloodlines-pelille, Vampire: The Masquerade – Bloodlines 2 keskittyy Phyre-nimisen vanhemman vampyyrin heräämiseen 2000-luvun Seattlessa. Phyren on toimittava modernissa maailmassa Masquerade-sopimuksen salassa pitäen samalla, kun hän tutkii 100 vuotta vanhaa tapausta. Kaiken aikaa on luovittava kaupungin vaarojen lomassa sekä vallanhimoisten kuolevaisten, juonittelevien vampyyrien ja vaarallisten metsästäjien keskuudessa.
Sinners (2025)
Kyseessä ei ehkä ole kaikkien aikojen suosikkivampyyrileffani, mutta tämä erittäin tyylitelty elokuva, jossa Michael B. Jordan esiintyy kahtena veljeksenä 1930-luvun Mississippissä, oli varmasti yksi lempikauhufilmeistäni vuodelta 2025. Kaipa World of Darkness -maailman Masquerade (eli vampyyrien välinen sopimus siitä, että he pysyvät piilossa) jotenkin soveltuisi elokuvan juoneen. En silti ehdota, että elokuvaa kannattaisi katsoa odottaen pöytäroolipelin sääntöjen noudattamista. Muodostin tämän parin kiehtovan tarinankerronnan, mahtavan musiikin ja erinomaisen näyttelyn vuoksi.
Vlad Circus: Descend into Madness ja Vlad Circus: Curse of Asmodeus
Pikselitaide kohtaa kauhun Vlad Circus: Descend into Madness -pelissä, jossa osoitellaan ja napsautellaan edistystä tarinaan, joka kertoo 1920-luvun friikkisirkuksesta ja sen palamisesta maan tasalle. Pelin alkaessa hahmona on Oliver Mills, sirkuksen traumatisoitunut pelle, joka osallistuu sirkuksen johtaja Vlad Petrescun järjestämään jälleennäkemiseen. Hän haluaisi avata sirkuksen uudelleen. Lähiaikoina julkaistussa Vlad Circus: Curse of Asmodeus -esiosassa nähdään tarina, joka johti tulipaloon. Pelaajahahmona on Josef Petrescu, sirkuksen johtajan veli ja tuhopolttaja, joka tuomittiin myöhemmin kuolemaan tulipalosta. Kyseessä on lumoava kaksikko, joka pursuaa suurenmoista tarinankerrontaa ja ihastuttavia pulmia.
Hell House, LLC (2015)
Demoneista, tulipaloista ja vetonauloista puheen ollen Hell House, LLC ja sen jatko-osat kertovat tarinaa kummitustalosta ja traagisesta virheestä, joka johti 15 kuolemaan, sekä kammottavista syistä kirottuna avajaisiltana tapahtuneiden asioiden taustalla. Sarjan ensimmäinen osa on kokoelman paras, mutta nautin kaikkien neljän näkemisestä. Todellakin pelottavaa.