Roguelike-pelit, joita kutsutaan myös pelkästään nimellä roguelike tai roguelite, ovat nykyisin oma genrensä. Termi on peräisin vuonna 1980 julkaistusta Rogue-nimisestä ASCII-pelistä, jonka pohjalta syntyi pelimuoto, jossa pelaajat astuvat proseduraalisesti generoituun luolastoon ja etsivät sieltä saalista.

Pelejä, joissa käytetään alkuperäisen pelin elementtejä, kuten proseduraalisesti generoituja karttoja, satunnaistettuja saaliita, vuoropohjaisuutta, ruudukkoon perustuvaa pelaajan liikettä ja perma-deathia (kun hahmo kuolee, se menetetään lopullisesti) ja luolastokomppausta, voidaan pitää roguelike-peleinä. Rogueliket olivat alkujaan fantasiapelejä, mutta nykyisin ne voivat sijoittua monenlaisiin paikkoihin ja maailmoihin – saatavilla on niin post-apokalyptisia pelejä kuin scifi-avaruustutkimustakin. Tämä ei ole uusi käänne: monet 1980-luvun rogueliket hylkäsivät fantasiamaailmat. Yksi peli sijoittui nykyaikaiseen kaupunkiin, ja tehtävänä oli löytää pullo vodkaa.

Genrelle ei ole olemassa yhtä yhtenäistä määritelmää, mutta näiltä peleiltä voi odottaa proseduraalisesti generoidun maailman tutkimista sen salaisuuksien paljastamiseksi, satunnaistetun saaliin hankkimista ja yllättävää kuolemaa, joka katkaisee pelin. Hahmojen vuorovaikutus maailman kanssa on jatkuvaa ja mutkikasta, mikä mahdollistaa ainutlaatuiset voitot – tai kuolemat. Niin, pelaajat kuolevat. Toistuvasti.

Monet nykyaikaiset rogueliket ovat edelleen 2D-pelejä, mutta niiden grafiikka on usein päivitettyä. ASCII-grafiikka oli ASCII-merkistöllä tehtyjä kuvia, jotka edustivat olentoja, seiniä tai muita pelin maailmassa olevia asioita. Pelaajaa saattoi edustaa @-merkki animoidun hahmon sijaan. Jokainen pelaajan askel edisti myös pelin maailmaa yhdellä askeleella. Edistyminen maailmassa oli siis sidoksissa pelaajan askeliin.

Koska grafiikka tai fysiikka ei enää rajoita pelaamista, monet rogueliket ovat nykyisin tasohyppelyitä tai ylhäältä päin kuvattuja luolastoroolipelejä, joissa liikutaan ja reagoidaan reaaliajassa. Tutkimisesta on tullut paljon nopeampaa ja eläväisempää.

Pelissä tapahtuva proseduraalinen generointi tarjoaa mahdollisuuden monimutkaisen maailman luomiseen ja saaliin generointiin, eikä kaikkia elementtejä tarvitse luoda käsin. Tästä syystä roguelike-pelit ovat usein itsenäisten kehittäjien tuottamia. Pienet tiimit tai jopa yksittäiset kehittäjät voivat käyttää proseduraalista generointia luodakseen loputtomasti erilaisia ja ilmeiltään yllättäviä tasoja. Proseduraalisen generoinnin ansiosta tasolta toiseen siirtymiseen liittyy odottamattomia käänteitä. Jotkin kuolemat saattava tuntua epäreiluilta, sillä ne voivat tapahtua esimerkiksi näin: hahmo heitti kiven, joka tainnutti vihollisen, joka kaatui ansaan, joka laukesi ja jotenkin tappoi hahmosi. Mutta kuolemat ovat aina ymmärrettäviä pelin sääntöjen perusteella. Juuri tämä osa tekee roguelikeistä niin kiehtovia. Niissä täytyy selvittää, miten maailma toimii ja miten tasot, järjestelmät ja saaliit yhdistyvät – ja juuri se saa pelaajat tuntemaan itsensä todellisiksi seikkailijoiksi. Moderneissa roguelikeissä tietty luotu maailma saatetaan jakaa päivittäin kaikille, jolloin jokainen pelaaja aloittaa samalla tasolla ja kilpailee siitä, kuka tutkii maailmaa eniten, kuka on nopein voittaja tai kuka saa korkeimmat pisteet.

Pakanrakennuspelit, joissa pelaajat keräävät tai paljastavat kortteja, jotka antavat heidän tiimilleen erikoisvoimia, perustuvat vuoropohjaiseen toimintaan, jonka käynnistäjänä ovat pelaajat. Tämä piirre sekä satunnaistetut kohtaamiset, kortit ja tasot tekevät niistä roguelike-pelejä.

Pelin kaavaan kohdistuvat muokkaukset mahdollistavat edistyksen hahmon kuolemasta riippumatta esimerkiksi niin, että lisähahmot ovat sukua kuolleelle hahmolle, tai kenties edellisestä yrityksestä säilyy joitakin osia.

Roguelike-elementtejä voidaan käyttää monenlaisissa peligenreissä. Pelaajat saattavat olla vaikkapa avaruusaluksessa ja yrittävät päästä mahdollisimman kauas vihollisesta ja pyrkiä samalla selviytymään satunnaistetuista avaruusmerirosvojen hyökkäyksistä ja aluksen hajoamisesta. Kyseessä voi olla pieni ryhmä häiriintyneitä vankeja matkalla kammottavissa maisemissa. Heihin kohdistuu hyökkäyksiä ja ryhmän moraalikin on koetuksella. Ja kyseessähän voi olla vaikkapa harjoittelija, joka joutuu selviytymään kaatuneiden teknologia-alan start-up-yritysten proseduraalisesti generoiduissa raunioissa –

rogueliket voivat todella olla mitä vain.